Finlands soligaste stad?

Ja-a, det har man hört många gånger. Finlands soligaste stad? Vad är det? Ni som vet svaret, vet även var vi med familjen befinner oss för tillfället. Härliga sommardagar har vi bakom oss och förhoppningsvis många flera framför! <3

Viime päivät olemme tosiaan olleet Pohjanmaalla mummin ja moffan luona. Säät ovat suosineet täällä, ihana kesäsää jatkunut, vaikka lähtiessämme Keski-Suomesta sadetta piisasi riittämiin. Voi että, on se lomailu vaan ihanaa! Vanhassa kotikaupungissa ei aikakaan tule pitkäksi, päinvastoin. Viimeiset pari päivää olemme viettäneet laatuaikaa isovanhempien kanssa ja tavannut paljon ystäviä ja tuttuja, joita pääsemme tapaamaan aivan liian harvoin muina vuodenaikoina. Ihanaa on kyllä ollut! Meja on onnensa kukkuloilla. Koko ajan löytyy leikkikavereita jonoksi asti! :)


<3

Urheiluhullu mieheni on kauan puhunut, että aloittaisimme yhteisen harrastuksen - minkäs muun kun golfin. Ihan outo laji tuo golf ei minullekaan ole, monet suvustani ja tuttavapiiristäni kyllä pelaavat. Itse en vaan oikein koskaan ole innostunut lajista, tai rehellisesti sanottuna edes antanut pelille mahdollisuutta. Viime vuodet ja kesät kun on joko ollut raskaana tai tiiviisti Mejan kanssa. No, tänään me sitten vihdoin lähdimme yhdessä kentälle. Suurin syy tähän oli mieheni varaama green gardin suoritustesti reilun viikon päähän. HJÄLP!! Jag måste träna!

Aloitimme ihkaensimmäisen golf-harjoitukseni driving rangelle (?) (=harjoitusradalla), jossa kaikki enemmän tai vähemmän amatöörit saavat ensiksi harjoitella lyöntiään (ja minun tapauksessani ihailla muiden tekemistä ja hävetä omaani). Mieheni ja isäni yrittivät parhaani mukaan avustaa oikean lyöntiasennon löytämisessä, palloon osumisessa sekä muissa "pikku"-probleemoissa. Mieheni yritti jopa clicheemäisesti opettaa lyöntiasentoa ihan konkreettisesti takaapäin (niin kuin aina elokuvissa tehdään :)). Meillä tämä opetus ei loppunut ihan yhtä romanttisissa merkeissä kuin leffoissa. Tosin, se nyt oli jo odotettavissa. Mieheni opetustyyli ja minun jääräpäisyyteni johtivat lopulta minun hieman liian kovaan tönäisyyni, mihinkäs muualle kuin mieheni jalkoväliin.

Tässä yksi esimerkki golf-radalla käydystä opetustuokiosta - voitte arvata kumpi puhujistani on mieheni ja kumpi minä.

A: Okej, då böjer du knäna.
B: Jag har gjort det redan.
A: Kom ihåg att håll triangeln mellan benen och bollen.
B: Du har sagt det 50 gånger redan.
A: Så där, så torrtränar du några gånger utan bollen.
B: Jag vill inte.
A: Glöm inte att spänn magmusklerna.

B: Håll käft!

"Spänn magmusklerna!" - Skojar du?!! Kuka käskee viikolla 28 olevan naisen jännittää vatsalihaksiaan? Herre Gud. Hyvä, kun tässä vaiheessa enää näkee omia varpaitaan mahansa yli, puhumattakaan olemattomista LIHAKSISTA mahan sisällä. Nåjo, onneksi isäni oli mukana, joten pahemmilta väittelyiltä vältyttiin. 



Tämä tilanne on vielä itselläni "muutaman" treenin päässä.

Harjoituslyöntien jälkeen menimme vielä pelaamaan kunnolla bar 3-radalle, jossa itse asiassa ylitin kaikkien odotukset lyönneilläni. Näin ensimmäisestä kerrasta jäi hyvä mieli ja tarkoitus olisikin treenata nyt viikon ajan niin, että varmasti saan sen green cardin sitten, kun testin aika koittaa. Ehkä ne vatsalihaksetkin tässä sitten samalla vahvistuu!! (Hitto, jos mieheni saa kortin niin sittenhän minäkin :)) Olisihan kiva yhdessä käydä kilpailemassa pelailemassa, kun aikaa siihen löytyy. Olisi ihanaa, jos Mejakin innostuisi lajista sitten parin vuoden päästä (kentällä näkyi jo nyt ihania pikkupelureita), ja voitaisiin sitten tyttöjen kesken lähteä pelireissuille. :)

Mutta ei mennä asioiden edelle, ensiksi on klaarattava se testi.