torstai 30. kesäkuuta 2011

En dag i mitt liv

Mitä sisältää tavallinen päivä elämässäni?

Minä olen ammatiltani kielten opettaja ja yleensä opettajat ovat varsin tyytyväisiä ammatinvalintaansa erityisesti kesäisin. Niin myös tämä mamma. Olin vielä erityisen onnekas löytäessäni ja saadessani mahtavan työpaikan viime elokuussa. Silloin ei paremmin asiat olisi voineet loksahtaa kohdilleen. Aloitin opetyöt kahtena päivänä viikossa, ja siinä se työmäärä enemmän tai vähemmän pysyi nyt toukokuuhun asti. Tasapaino työn ja kotiäitiyden välillä löytyi nopeasti ja tytöstäkin huomasi kuinka hän nautti olostaan yksityisen perhepäivähoitajan luona. Kaverit kun pikkuhiljaa häntäkin alkoivat kiinnostaa. Nyt syksyllä en menekään sitten enää töihin kun tuleva mammalomani alkaa heti syyskuun alusta. Nyt on vain tarkoitus nauttia kesästä sekä viimeisistä viikoista esikoisen kanssa ennen pikkusiskon maailmaaan tuloa.


Solnedgång från vårt hotell på Kreta
                                        

Kotiäitinä uskoisin meidän normiarkemme koostuvan hyvin samankaltaisista asioista kuin niin monen muunkin kotiäidin. Puistoilua, puistoilua ja vielä vähän puistoilua... Hiekkakakkuja, liukumäkeä ja keinumista - siitä on kotiäidin arki tehty :) Nyt kesällä on kiva käydä rannalla, jätskillä, grillailla ja tehdä lyhyempiä ja vähän pidempiäkin matkoja eri puolille Suomea/maailmaa. Miehelläni alkoi juuri pari viikkoa sitten loma, joten viime viikon rentouduimme Kreetalla perheen kesken viettäen siellä myös ensimmäistä hääpäiväämme (kuvia myöhemmin!)

Muutenkin nämä kesäpäivät menevät jotenkin vielä nopeampaa kuin toisina vuodenaikoina. Meidän molempien vanhemmat asuvat tosiaan Länsirannikolla, jonne sitten aina näin lomina usein suuntaamme. Olemme kyllä kotiutuneet hyvin Keski-Suomeen, vaikka tosiasia on, että miehen työhän meidät tänne vain ja ainoastaan toi. Toisinaan toivoisi isovanhempien ja lapsuuden ystävien asuvan lähempänä...

Tyttäremme on kyllä varsinainen energiapakkaus (niin kuin taaperot yleensä!:))  Neiti odotti aikoinaan liikkeelle lähtöään lähes 9kk (istua kökötti vain paikoillaan :)) mutta sen jälkeen ei kyllä leikeille ole näkynyt loppua. Meja puhua pölpöttää jatkuvasti ja vielä kahdella kielellä. Ihan uskomattomalta tuntuu, että meidän "vauva" on jo noin iso tyttö. Neiti on kyllä aikamoinen mamman tyttö. Olemme aika paljon talvisaikaan tytön kanssa kahdestaan, sekö sitten kenties aiheuttanut tämän mammaboomin. Mammahan ei valita :) On tämä riippuvuuden tunne kyllä ihan molemminpuolista <3



06/2011


Viime aikoina olen lukenut suht paljon blogeja (varsinkin äitien kirjoittamia :)) pähkäillessäni aloittaako oman blogin kirjoitus vai ei. Tosi mukava lukea muiden kuulumisista sekä arjen temmellyksistä; varsinkin kun niin moneen voi teidän kanssanne samaistua.

Minun blogiani, kunhan vain alkuun pääsen, saa (ja onkin toivottavaa) että sitä kommentoidaan, annetaan palautetta yms. :) Tässä vaiheessa tunnen olevani vielä aikamoinen keltanokka.

Trevliga sommardagar!

Vad gör jag här?

Hej!
En koskaan uskonut tämän päivän tulevan. JAG med en blogg. Blogin aloittaminen on hautunut mielessä jo jonkin aikaa ja vihdoin päätin antaa sille mahdollisuuden! Katsotaan miten käy! :)

Tarkempaa syytä blogin aloittamiselle en oikeastaan osaa antaa. Kaipa sitä vaan toivoo tutustuvansa uusiin ihmisiin, joiden kanssa jakaa arjen sekä äitiyden ilot ja ihanuudet. Blogi on myös mukava muisto itselle ja lapsille sitten tulevaisuudessa. Päivät ja viikot kun vierii niin kamalaa vauhtia eteenpäin.

Hmm, var ska man börja? Kerrottavaa olisi kamalan paljon, mutta jos vaikka ensiksi kertoisin hieman itsestäni. Olen 25-vuotias ihastuttavan pikkuneidin (09/09) mamma. Pikkusisko kasvaa kovaa vauhtia mahassa ja odotuksen olisi määrä päättyä lokakuussa. Asumme tällä hetkellä perheeni kanssa Keski-Suomessa, vaikka alunperin olen kotoisin Pohjanmaalta. Mieheni työn perässä olemme muutelleet viimeiset vuodet.

Jag är finlandssvensk. Kan inte riktigt bestämma mig vilket språk som är mitt modersmål. Jag tror att jag har två. En "hurri" i mellersta Finland? That's me. Och det har man också fått höra mera än en gång. Som tur tar man det med stolthet. Vi vill även uppfostra våra barn som tvåspråkiga. Därmed talar jag  finska med vår dotter medan min man sköter sitt på svenska. Det har funkat utan problem! Även Meja har lärt sig att använda sig av de båda språken, oftast inom en och samma mening. :)

Luonteeltani olen avoin, sosiaalinen, (useimmiten) positiivisesti elämään suhtautuva elämästä nauttija. Mieheni varmasti lisäisi tähän vielä jääräpäisyyden, itsepäisyyden ja kärsimättömyyden. Rakastan pieniä asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Lycka är att se sina egna barns lycka. Kaikki vaaleanpunainen ja tyttömäinen vetävät minua puoleensa (gränser med allt dock!). Tämä prinsessamaisuus on oikeastaan vain korostunut esikoisen astuttua maailmaan. Neidistä kun on kovaa vauhtia tulossa mammansa kopio mitä tulee vaatteisiin, kenkiin ja hiuskoristeisiin. :) Mieheni onkin tässä monesti jo huokaillut, että "hjälp, snart får vi en tredje exakt som ni"!

Tämän blogin tarkoitus on (toivottavasti) tarjota jokaiselle jotakin. Yksittäistä kohderyhmää en osaa enkä halua valita. Hoppas jag kan erbjuda nåt åt allihopa - finska och svenska, unga och gamla, failjemammor och singlar etc. Paljon on vielä täällä päässä opittavaa bloggaamisen hurjasta maailmasta, ja sen varmasti te kokeneemmat bloggaajat tulette huomaamaan. Onneksi opettajia ja vinkin antajia riittää tällä saralla :)

Nyt on ensimmäinen postaus kirjoitettu esikoisen nukkuessa rintani päällä <3 Myös lopullinen päätös blogin aloittamiselle tuli esikoisen toimesta. Eilen kaupassa kävellessämme Meja kietoi kätensä mamman kaulaan ja sanoi "mamma on ihana". Mamman sydän luonnollisesti pakahtui onnesta, ja siitä sai myös tämä blogi nimensä.

Välkommen med!